Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Löydät seuraa etsiviä naisia täältä

Ulkomaalainen Suomeen

Lisätty 12.12.2013

Miten muutan ulkomaalaisen puolisoni kanssa Suomeen

Tässä kappaleessa selostetaan, mitä kaikenlaista viranomaiset vaativat pariskunnalta, jotka aikovat aloittaa yhteisen elämän suomessa. Tässä kappaleessa selostetaan myös, miten oleskelulupaa haetaan ja mitä kannattaa huomioida oleskelulupahakemusta jätettäessä.

Yhteisen elämän aloittamista edeltää yleensä seurustelu. Tämän jälkeen tulevat yhdessä asuminen ja avioliitto tai parisuhteen rekisteröinti. Kansainväliseen avioliittoon tai parisuhteen rekisteröintiin vaadittavista dokumenteista ja asioista kerrotaan Kansainvälinen Avioliitto kappaleessa.

Tässä osiossa on keskitytty yhteisen elämän aloittamiseen Suomessa. Yhteisen elämän aloittaminen tapahtuu viranomaisten näkökulmasta yleensä avioliiton tai parisuhteen rekisteröinnin jälkeen. Tosiasiassahan yhteistä elämää on voitu viettää pitkäänkin ennen suhteen virallistamista avioliitolla tai rekisteröinnillä.

Yhteisen elämän Suomessa voi myös aloittaa olemalla vakiintuneessa seurustelusuhteessa tai asumalla yhdessä avoliitossa menemättä naimisiin tai rekisteröimättä parisuhdetta. Tämä on kuitenkin kansainvälisissä parisuhteissa hankalampaa, koska se sisältää enemmän viranomaisselvittelyä. Oleskelulupaa haetaan useimmiten perhesiteen perusteella avioliiton solmimisen tai parisuhteen rekisteröinnin jälkeen.  

 

Suurin osa oleskeluluvista on myönnetty perhesiteen perusteella

Viranomaisen mielestä seurustelusuhteessa olevat eivät ole perhesiteessä toisiinsa. He voivat kuitenkin hakea oleskelulupaa muulla perusteella. Tämä ei kuitenkaan ole suositeltavaa, sillä oleskelulupa myönnetään helpommin perhesiteen perusteella. EU-kansalaiset ja pohjoismaiden kansalaiset eivät tarvitse oleskelulupaa.

Haettiinpa oleskelulupaa millä perusteella tahansa, on tärkeää muistaa, että lupaa voi hakea vain se henkilö itse, jolle lupa tulee. Hakemusta ei voi tehdä toisen ihmisen puolesta. Hakemuksen teossa voi toki avustaa, mutta hakemuksessa tulee olla hakijan allekirjoitus. Eli hakemuksen tekee siis hakija itse.

Avoliitossa, avioliitossa ja rekisteröidyssä parishuhteessa elävät katsotaan olevan perhesiteessä toisiinsa. Oleskelulupaa voi hakea perhesiteen perusteella, jos puoliso on Suomessa asuva Suomen kansalainen. 

Oleskelulupa perhesiteen perusteella ilman avioliittoa tai rekisteröityä parisuhdetta voidaan myöntää, jos on asunut yhdessä puolison kanssa vähintään kaksi vuotta. Hakemuksen liitteenä tulee esittää todistus yhdessä asumisesta. Tällainen on esimerkiksi vuokrasopimus tai isännöitsijältä saatava talonkirjaote. Maistraattiin voi osoitteensa rekisteröidä kuitenkin vasta sen jälkeen, kun oleskelulupa on saatu.

Avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevilta ei yhdessä asumista edellytetä. Yhdessä asumisesta on kuitenkin hyötyä, kun viranomainen selvittelee kulissiavioliiton mahdollisuutta. Kulissiavioliiton selvittelystä on kerrottu Kulissiavioliiton tutkinta osiossa.

Yhdessä asuminen on voinut tapahtua Suomessa tai ulkomailla. Yhdessä asumisen ei tarvitse olla tapahtunut kummankaan kotimaassa. Tärkeintä on kahden vuoden aika ja luotettava todiste yhdessä asumisesta. Jos yhdessä asuminen on tapahtunut ulkomailla, tulee todistuksen yhdessä asumisesta olla virallisen kääntäjän kääntämä ja legalisoitu eli todettu aidoksi dokumentin lähtömaassa Suomen asioita hoitavassa lähetystössä. 

Dokumentit tulee olla käännettynä joko suomeksi tai ruotsiksi. Englannin kielisten käännösten hyväksymisestä kannattaa tiedustella viranomaiselta etukäteen. Legalisoinnista ja dokumenttien kääntämisestä on kerrottu tarkemmin Virallinen käännös ja legalisointi osiossa.

Oleskelulupa voidaan myöntää perhesiteen perusteella myös, jos puolisoilla on yhteisessä huollossa lapsi. Tällöin kahden vuoden yhdessä asumista ei edellytetä. Jos yhteinen lapsi on syntynyt ulkomailla, tulee lapsen syntymätodistukseen olla merkitty suomalainen puoliso lapsen vanhemmaksi.

Kun Suomen kansalainen asuu ulkomailla, säilyvät hänen henkilö- ja asumistietonsa Suomessa ajantasaisina vain, jos hän itse huolehtii tietojen ilmoittamisesta. Ilmoitettavia tietoja ovat muun muassa tiedot lasten syntymästä ja asuinosoitteesta. Ilmoituksen voi tehdä joko viimeisen kotikunnan eli väestökirjanpitokunnan maistraattiin tai lähimpään Suomen edustustoon lasten synnyinmaassa. 

Jos ilmoitusta lapsen syntymästä ei ole tehty tulee ulkomailta haettu syntymätodistus olla käännetty ja legalisoitu, ennen kuin se hyväksytään todistuksena oleskelulupahakemukseen.

Jos puolisoilla on kotipaikat eri valtioissa, on tärkeää huomioida että yhdessä asumista esimerkiksi lomamatkojen aikana ei pidetä riittävänä oleskeluluvan myöntämiselle. Erittäin tärkeää on myöskin huomioida, että puolisoista kumpikaan ei saa samanaikaisesti olla avioliitossa toisen henkilön kanssa. Jos tällainen tulee ilmi, oleskelulupaa ei myönnetä.

Tärkeää huomioida: Suomen sosiaaliturva perustuu asumiseen Suomessa. Suomen sosiaaliturvasta on kerrottu Suomen sosiaaliturva kappaleessa.

Vasta oleskeluluvan saatuaan on mahdollista päästä Suomen sosiaaliturvan piiriin. Oleskelulupahakemuksen käsittely saattaa kestää kuukausia. Mikäli puolisot odottavat päätöstä oleskeluluvasta Suomessa, saattaa tämä aika koitua taloudellisesti raskaaksi. Taloudellisia ongelmia saattaa aiheutua etenkin, jos käytettävissä on vain toisen puolison tulot, tai jos ulkomaalainen puoliso sairastuu Suomessa. Tämän takia oleskelulupaa on suositeltavaa hakea ennen Suomeen tuloa. 

 

Etsitkö parisuhteeseen suomalaisen kanssa haluavia ulkomaalaisia?

Jos haluat tutustua suomalaisen kanssa parisuhteeseen haluaviin ulkomaalaisiin, kannattaa käyttää Asumaan Suomeen sivuston suosittelemia turvallisia ja luotettavia serustelusivustoja.

Siirry tästä linkistä katsomaan susitellut turvalliset ja luotettavat kansainväliset deittisivustot

 

 

Lähteet:

www.migri.fi

www.maistraatti.fi

OLE MUKANA MIESASIA

Evästeet

Tämä sivusto käyttää evästeitä tallentaakseen tietoja koneellesi.

Hyväksytkö evästeiden käytön?